Muovista on moneksi

Hevosen liimattava muovikenkä, jääraappa, biohajoava golftii, säteilymittari, mehiläisten hunajakenno, sähköpaimen, konepestävä kestomuovituoppi.  

Kausalassa toimiva Proplasticpartner Oy valmistaa muovista melkeinpä mitä tahansa, mitä asiakas keksii haluta.  

— Halpamuovia emme tee, vaan olemme erikoistuneet nimenomaan metallinkorvausmuoveihin, tarkentaa toinen yrittäjistä, Okko Mikkonen.

Talotekniikka on kasvava ala, ja se näkyy Proplasticpartnerin tilauskannassa. Myös autoteollisuus käyttää paljon kestomuovia. 

— Suomessa muoviteollisuus on keskittynyt pitkälti länsirannikolle, koska autotehtaat ovat siellä, Mikkonen sanoo.  

Prototyyppi 3D-tulostimella

Proplasticpartnerin kestomuovituotteet valmistetaan ruiskupuristustekniikalla. Olennainen osa tuotantoprosessissa on muotti, joka valmistetaan metallista, yleensä teräksestä tai alumiinista. 

— Asiakkaalla saattaa olla piirros tai pahvimalli valmiina, tai sitten hänellä on vain idea. Prototyyppi voidaan tehdä tehtaan 3D-tulostimella. 

3D-tulostin ruksuttaa muottimallin nopeimmillaan muutamassa tunnissa, mutta vaativimpiin luomuksiin se tarvitsee useamman päivän.  

— Prototyypin valmistukseen 3D-tulostin on hyvä, mutta muuten 3D-tulostus on ylimainostettua. Ero ruiskupuristettuun tuotteeseen on valtava, Mikkonen toteaa. 

Varsinainen muotti valmistetaan yleensä Kiinassa. Proplasticpartnerilla on neljä kiinalaista yhteistyökumppania, joiden kesken muotit kilpailutetaan. Muotti saattaa maksaa useita tuhansia euroja, ja se jää asiakkaan omistukseen.

Taitomuovin seuraaja 

Okko Mikkonen tietää, mistä puhuu: hän ehti olla Proplasticpartneria edeltäneessä Taitomuovi Oy:ssä töissä 28 vuotta.  

Taitomuovin perustanut Jouko Suni on Mikkosen oppi-isä, jonka nimi vilahtelee uuden yrittäjän puheissa usein. 

— Hän on muovilegenda. Suni painotti aina sitä, ettei pidä ottaa halvinta, vaan panostaa jatkuvuuteen. Se on ollut hyvä ohjenuora. 

Vain nimi vaihtui

Nelisen vuotta sitten Mikkonen ja Taitomuovilla materiaalipäällikkönä työskennellyt Miia Jäntti ostivat muovitehtaan Sunilta ja ryhtyivät yrittäjiksi.  

Kaksikko omistaa 80 prosenttia Proplasticpartner Oy:n osakkeista. 

— Yrityksen nimi muuttui, mutta oikeastaan mikään muu ei — ainakaan minun ja Miian osalta, Mikkonen sanoo:

— Samalla tavalla olemme kantaneet vastuun tehtaan pyörittämisestä jo ainakin kymmenen vuoden ajan.

Tehdas työllistää parisenkymmentä työntekijää, ja merkittäviä asiakkaita on noin 40. Työtä tehdään kolmessa vuorossa.  

Haastava maailmantilanne

Olosuhteet eivät ole olleet uusille yrittäjille helpoimmat mahdolliset. Ensin tuli maailmanlaajuinen pandemia, sitten Ukrainan sota pakotteineen ja ennennäkemättömine hinnannousuineen. 

— Jos olisimme tienneet, mitä maailmassa seuraavaksi tapahtuu, emme varmaankaan olisi silloin neljä vuotta sitten lähteneet tähän, Mikkonen arvelee: 

— Tällä alalla raaka-aineen osuus tuotantokustannuksista on niin iso. 

Yrityksellä menee kuitenkin hyvin. Viime vuonna tehdas teki yli 2,3 miljoonan euron liikevaihdon, ja tulos oli plussan puolella. 

— Lomaa emme kylläkään ole pitäneet viiteen vuoteen, Kausalassa asuva Jäntti ja valkealalainen Mikkonen naurahtavat. 

Tehdas lämpiää koneiden hukkalämmöllä, ja yrityksellä on edullinen sähkösopimus, joten energiakriisi ei ole aiheuttanut ongelmia ainakaan vielä.  

Koronasta seurasi hyvääkin

Koronapandemia ja Ukrainan sota ovat silti vaikuttaneet lukuisiin eri asioihin. Raaka-aineiden saatavuus on ollut huono, vaikkakin parantunut viime aikoina. 

— Esimerkiksi lasikuitu on kallistunut selvästi. Logistiikka on vaikeutunut, ja konttien hinnat ovat nousseet, Mikkonen sanoo. 

Koronan aiheuttamista saatavuusongelmista on seurannut hyvääkin. Pandemia pakotti etsimään korvaavia raaka-aineita, joista osa on osoittautunut paremmiksi ja halvemmiksi kuin aiemmin käytetyt.  

— Koronan myötä asiakkaatkin osaavat katsoa pitemmälle ja arvostaa esimerkiksi toimitusvarmuutta.  

Monille asiakkaille tulee yllätyksenä se, että tuotanto voi tulla tänä päivänä edullisemmaksi Suomessa kuin Aasiassa. 

— Kiinassakin hinnat ovat nousseet, ja tuotanto kärsii esimerkiksi sähkökatkoksista. Länsimaiset raaka-aineet ovat Kiinassa kalliimpia kuin Suomessa, Mikkonen tietää. 

Kallisarvoiset työntekijät

Epävarmat ajat vaikuttavat Proplasticpartnerin laajentumishaluihin. 

— Tuohon viereen mahtuisi toinen tuotantotila, ja väkeäkin pitäisi palkata lisää, mutta kun ei tiedä tulevasta, Okko Mikkonen kuvailee tämänhetkistä tilannetta. 

Kokeneista ja pitkäaikaisista työntekijöistään yritys pitää kiinni. 

—  Kaikkea muuta voi laittaa varastoon, mutta ihmisiä ei.